Medialeikin mallit

Lapsi ja kamera



Kamera ja lapsen käsi

Medialeikki alkaa, kun aikuinen antaa lapselle kameran. Samalla lapsi saa ohjeet kuvaamiseen ja tutustuu medialeikin sääntöihin. Kameran ja kuvaamisen oppimiseen lapsi tarvitsee aikuisen tukea.

Lapsen katse

Kameralla katsoessaan lapsi etsii omaa tapaansa havaita, löytää ympäriltään uusia merkityksiä ja luo näin omaa mediatodellisuuttaan. Kuvaaminen paljastaa, miten erilaiselta maailma lapsen silmin näyttää, mihin lapsi kiinnittää huomiota, miten sen esittää.

Kuvaajan itsenäisyys

Kuvaajan keskittymisrauha ja ilmaisun vapaus ovat tärkeitä. Muut ryhmän lapset odottavat omaa vuoroaan puuttumatta toistensa kuvaamiseen. Myös aikuinen noudattaa samaa sääntöä. Aikuisten tehtävä on avustaa puuttumatta sisältöön.

Lapsiryhmä kuvaamassa

Lapsiryhmä kuvaamassa on medialeikin lähtökohta. Aikuinen antaa ohjeet, joiden puitteissa lapsi päättää sisällöstä. Kuvaajan rooli siirtyy vuoron perään lapselta toiselle. Kukin luovuttaa kameran seuraavalle ja tarvittaessa kertaa sen käyttöohjeet.

Kuvatun katsominen

Kuvattu tuotos katsotaan yhdessä koko ryhmän kanssa mahdollisimman pian kuvausten jälkeen. Tämä luo medialeikille ominaisen palautekehän, jossa lapsen hetki sitten itsenäisesti tekemät valinnat saavat jaetussa kokemuksessa yhteisen merkityksen.

Kamera, johto ja näyttölaite

Sääntö kuvatun katsomisesta luo kokonaisuuden, joka alkaa ryhmän kuvaamisesta ja päättyy jaettuun yhteiseen kokemukseen. Tämä tapahtumasarja tekee kamerasta, johdosta ja näyttölaitteesta medialeikille ominaisen ja erityisen välinekokonaisuuden.


Lapsi mediastudiossa



Mediastudio

Mediastudio on työtila, jossa mediaa tuotetaan. Studiossa kuvaa muokataan tavalla, joka muuttaa koettua todellisuutta, paljastaa siitä jotain tai luo kokonaan uutta. Tämä alkaa jo kun kuvien katselu muuttuu uusien merkitysten löytämiseksi.

Medialeikki studiotyöskentelynä

Suhde todellisuuteen muuttuu kun kamerasta ei tuodakaan näytölle valmista kuvaa. Leikki alkaa lasten liikkuessa kameran edessä niin, että he samaan aikaan näkevät itsensä monitorilta. Esiintyminen, kehon kieli ja sijoittuminen ryhmään, puheilmaisu avautuvat havainnoitavaksi.

Animaatiot studiotuotantona

Animaatiossa lapsi saa kosketuksen siihen, miten media häntä lähestyy. Kuvaamiseen tottuneilta lapsilta animaatio syntyy helposti. Otetaan valokuva tilanteesta, muutetaan sitä ja otetaan taas kuva. Peräkkäiset kuvat muokataan elokuvaksi.

Väriavainnus studiotyöskentelyssä

Väriavainnus -tekniikalla lapset pääsevät mihin tahansa kuvilla luotaviin todellisuuksiin. Avainvärin edessä leikkivän lapsen hahmo siirretään toisen kameran kuvaan suodattamalla kyseinen väri pois taustasta.

Lapsi medialeikin oppimisympäristöissä


Prosessit oppimisympäristöinä

Medialeikki käynnistää jatkuvia muuntelevia sarjoja, joissa lapset leikkivät ja oppivat. Jokainen työskentely on kierros, jossa aina palataan sen äärelle mitä on tehty. Tavoitteellisista ja suunnitelluista hankkeista syntyy toistuvia, toisiinsa kiinnittyviä oppimiskokemuksia.

Kuvat ja kuvaaminen prosesseina

Opittuaan kuvaamisen pystyvät jo kaikkein pienimmätkin tuottamaan pedagogisia mediaprosesseja. Kuvaaminen auttaa lasta hahmottamaan prosessien etenemisen alusta loppuun.

Kuvakäsikirjoitus

Kuvakäsikirjoitus synty peräkkäisistä kuvista ja niihin liitetyistä tekstikommenteista. Sen tekeminen opettaa lasta suunnittelemaan ja hahmottamaan ajallisesti etenevää hanketta. Käsikirjoituksen avulla voidaan paneutua vaiheeseen kerrallaan kadottamatta yhteyttä kokonaisuuteen.

Harjoittelu ja esityksen rakentaminen

Kohtauksia harjoitellaan, tehdään korjauksia, hiotaan vuorosanoja. Kun harjoitukset siirretään kamerasta näyttölaitteelle tai videoidaan, saadaan välitöntä palautetta. Valmisteluun kuuluu myös lavasteiden ja taustojen tekeminen, studiorakenteiden kokoaminen ja hahmojen askartelu.

Tuotantoryhmän roolit

Harjoituksia kuvattaessa muodostuu kuvausryhmä sen eri rooleineen: ohjaajat, esiintyjät, kuvaajat, äänittäjä, valojen hoitaja. Lapset oppivat mediatuotannon kurinalaisena tavoitetyöskentelynä. Medialukutaito saa syvyyttä tuotannon rakenteiden tuntemuksesta.

Medialeikki lapsiryhmän oppimisprosessina

Medialeikki muuttaa aina koko tapahtumisen tilaa. Kun lapsiryhmä kuvaa tai kun rakennetaan studiota, luodaan joka kerta uudistuvia oppimisympäristöjä. Näissä ympäristöissä median tuottaminen kiinnittyy aikaan synnyttäen oppimisprosesseja, joiden kulku kehittää laajempia merkityksiä ilman että niihin tietoisesti pyrittäisiin. Niitä voi kutsua oppimisen perusteita vahvistavaksi syväoppimiseksi. Yksittäisenä tapahtumana luodusta kehästä syntyy toistuvia jatkumoita, joiden äärelle palatessa, niin päivittäin kuin kerran vuodessakin, syntyy toistuvia oppimisen kokemuksia.
Mediaa tuottaessaan lapset toimivat tavoitteellisesti yhdessä, ottavat selvää menetelmistä, tutustuvat ympäristöönsä ja luovat tietoa. Suunnitellaan kuvattava tapahtuma, tehdään esitys, elokuva ja katsotaan miltä se näyttää. Mediaan keskittyvä lapsi oppii, löytää uuden roolin median tuottajana ja muuntaa tuon roolin osaksi leikkimäänsä maailmaa. Kamerasta tulee yksi väline leikkiin, jossa leikkijä mallintaa mediakokemuksiaan osaksi itse luomaansa todellisuutta.