Medialeikin ohjaus ja koulutus

Medialeikin oppii oivaltamalla sen idean, osallistumalla ja tekemällä. Sääntöjen kuvaama malli ohjaa etsimään omaa kokeilemisen estetiikkaa.
Lapsilähtöisyyden taju ja mediataiteen työtavat ovat avoimesti kenen tahansa ulottuvilla. Niiden oppiminen käynnistyy medialeikin mallia seuraamalla. Ammatillinen ohjaus ja kokemusten kollegiaalinen jakaminen tukevat sitten osaamisen tunnistamista. Aika nopeasti huomaa ajattelevansa uudella mediakielellä.




Medialeikin ohjaajakoulutus

 

Medialeikin ohjaus

Medialeikin ohjaus on medialeikki -menettelyiden soveltamista pedagogiseen käytäntöön. Kuka tahansa lasten kanssa maailmaa ja mediaa tutkiva voi ottaa ne käyttöön, yhtä hyvin lasten vanhemmat kuin opettajatkin. Ohjaukselle ei ole mitään muodollisia kriteereitä.

Polku medialeikin pedagogiseen ohjaukseen voi kulkea esimerkiksi seuraavien vaiheiden kautta:

Tutustuminen medialeikkiin

Medialeikin kohtaa monin tavoin. Sen periaatteet voi löytää aivan itsestäänkin - leikkimällä mediaa lasten kanssa. Suoraan medialeikin pedagogiseen ytimeen pääsee seuraamalla sitä medialeikkipäiväkodissa tai tilaamalla sen esittelynohjauksen omaan lapsiryhmään tai luokkaan. Työyhteisölle järjestettävissä esittelykoulutuksissa ja –työpajoissa tutustutaan medialeikin periaatteisiin lähtien aikuisten ammatillisista näkökulmista.

Perehtymisohjaus

Perehtymisohjaus on medialeikin harjoittelua aikuisryhmässä. Tutkitaan kokemuksellisesti sitä, mikä tekee digivalokuvaamisesta tai videoinnista medialeikki –nimistä mediakasvatusta. Aikuisryhmässä voi harjoitella kuvausten ohjaamista, pohtia medialeikin sääntöjä, välineiden käyttöä, rakentaa studioita. Mediataiteesta johdettu pedagogiikka tulee tutuksi.

Soveltamisen ohjaus

Ohjattu soveltaminen omassa työssä antaa malleja ja tukee oman ohjaustyylin löytymistä. Opettaja suunnittelee yhdessä medialeikin kouluttajan kanssa toteutettavan medialeikkiprosessin – osaksi muuta pedagogista ohjelmaa. Muutaman tuetun ohjauskerran jälkeen alkaa syntyä omia sovellusideoita.  Jatkuvuuden tueksi sovitaan periaatteista, joilla ulkopuolinen ohjaus on tarvittaessa käytettävissä.

Mediakulttuurin muodostuminen

Työyhteisön mediakulttuuri syntyy arkisten seikkojen ympärille: kysymykset laitteiden hankinnasta, niiden säilytyksestä, huollosta, käyttövuorojen sopimisesta, aineiston tallentamisesta ja muokkaamisesta, yhteisten opintopiirien järjestämisestä, kollegiaalisen neuvonnan käytännöistä tuottavat perustan, jonka varaan myös mediateoreettiset pohdinnat asettuvat. Jokapäiväisten käytäntöjen vakiintuessa järjestetään syventäviä harjoittelutapaamisia aikuisten kesken, rakennetaan lapsiryhmän kanssa mediapajoja tai pitempiäkin prosesseja. Vahvistetaan mediataiteen ja –taitojen tuntemusta. Välinehallinta vakiintuu ja monipuolistuu, mediataiteen menetelmät integroituvat osaksi pedagogiikkaa. Yhteisöllinen osaaminen laajenee, verkottuu ja verkostoituu.


Medialeikin kouluttajakoulutus


Medialeikin koulutus on medialeikin ohjaustaitojen sekä medialeikkiin liittyvien mediataitojen ohjattua oppimista. Medialeikin kouluttajalla on siten taito ohjata medialeikin periaatteiden soveltamista, avata lapsilähtöisen pedagogiikan ja kokeellisen mediataiteen merkitystä.

Kouluttamisen taito kehittyy aktiivisen soveltamisen tuomasta kokemuksesta, osallistumisesta ohjaukseen ja koulutukseen. Tähän ei ole olemassa mitään yhteiskunnallisesti auktorisoivaa järjestelmää.

Käytännön kokemus


Medialeikin kouluttamisen lähtökohtana on omakohtainen kokemus medialeikin pedagogiikasta ja medialeikistä mediataiteena. Tätä kokemusta kouluttaja kehittää ja siirtää eteenpäin perehdyttäessään uusia medialeikin ohjaajia ja ohjatessaan medialeikin soveltamista.

Perehtymisohjauksen järjestämiseen


Oppiminen syvenee opettamisesta, osaaminen sen jakamisesta. Kun on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa sitä, miten medialeikin periaatteita ja käytäntöjä välitetään uusille soveltajille, löytää uuden näkökulman myös omaan osaamiseen. Olennaista on olla mukana. 

Soveltamisen ohjaaminen


Perehtymiskoulutuksen lisäksi kouluttajaa tarvitaan ohjaamaan medialeikin soveltamista lapsiryhmissä ja luokissa osana käytännön pedagogiikkaa. Tähän liittyy myös tutustumisluentojen ja –työpajojen järjestäminen koko henkilökunnalle ja sidosryhmille. Kouluttajaksi opetellessa tämä tapahtuu tuetusti tai ryhmätyönä.

Mediataiteen ja –taitojen ammatillinen seuraaminen


Medialeikin kouluttaja on edellä olevan perusteella henkilö, joka opettaa medialeikkiä. Ammatillisena taustana voi olla joko pedagogiikka tai media-ala. Kiinnostus mediakasvatukseen ohjaa seuraamaan ja opiskelemaan mediaa ja mediataidetta, kehittämään osaajien verkostoja.  


Koulutuksen järjestäminen

 
Medialeikin soveltaminen on jaetun osaamisen kulttuuria. Jokaisessa pedagogisessa yhteisössä on jo valmiina olemassa paljon tarvittavaa perustietoutta, joka vain odottaa käyttöön ottoa. 

Perehtymisen voi käynnistää työyhteisöjen välisellä ohjauksella tai ottamalla yhteyttä medialeikin kouluttajiin.

Osaamiskeskusmalli


Osaamiskeskusmalli otettiin lähtökohdaksi medialeikin kehittämiselle. Sen mukaan paikkakunnalla yksikkö, jossa on valmiudet ottaa vastaan uusi pedagoginen menetelmä, alkaa tutkia sen soveltuvuutta paikalliseen palvelutuotannon kulttuuriin. Medialeikin ensimmäinen osaamiskeskus perustettiin Kantvikin päiväkotiin syksyllä 2006.

Osaamiskeskuksen kautta medialeikin, mediataiteen ja mediakasvatuksen ideat ja uudet sovellukset tulevat mukaan alueen kasvatuskulttuuriin. Osaamiskeskuksen piiristä löytyvät ensimmäiset medialeikin ohjaajat ja siten siellä syntyneet käytännöt ovat mallina muille alueen toimijoille.

Hallinnollisesti osaamiskeskukseen keskitetään yhteisiä voimavaroja ja sen kautta koordinoidaan medialeikin toteutumista ja medialeikkijöiden yhteistoimintaa. Näin se toimii parhaimmillaan osaamisen, tietouden ja uusien ideoiden kierrätyskeskuksena.

Osaamiskeskuksen ei välttämättä tarvitse olla fyysinen tila, se voi olla myös ajattelutapaa, jossa osaamista kertyy sinne, missä sitä ennestään on ja jossa osaaminen lisääntyy sen jakamisen ja vaihtamisen tuloksena. Siten kaikki medialeikkitilanteet, -tapahtumat, pedagogisten yhteisöjen, päiväkotien ja koulujen medialeikkikäytännöt voivat tiivistyä osaamiskeskukseksi, silloin kun osaamiselle on tarvitsija.